tiistai 14. maaliskuuta 2017

Lohtua kärsimyksessä

Ihminen on iäisyysolento. Jumalan tarkoitus ihmisten suhteen maailmassa ei ole onnellisuus vaan Jumalan tunteminen. Jumalan tunteminen johtaa varmaan onnellisuuteen viimeistään Taivaassa.  Ikuisuuteen verrattuna olemme täällä maan päällä vain ”mahdottoman” pienen hetken.

”Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.” (Room.8:18)

”koska me tiedämme, että samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta.” (2.Kor.1:7).

”Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” (2.Kor.4:16-18).

Jeesukseen uskova voi olla lohdullisella mielellä. Hänen toivonsa ei ole maallisessa onnessa vaan iankaikkisuudessa. Kaikki on Jumalan kontrollissa, myös kärsimysasia. Kärsimykseen voi saada lohtua ajattelemalla Kristuksen haavoja ja katsomalla elämää iankaikkisuusnäkökulmasta.

Toni Taiveaho