keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Riidankylväjä

”Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja puhuvat vilppiä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmion. Myrkkyliskon munia he hautovat, hämähäkin verkkoja he kutovat; joka niitä munia syö, se kuolee, rikkipoljetusta puhkeaa kyykäärme." (Jes.59:4,5)

Ellemme torju pahoja puheita uskon kilvellä ja päätä tuntea jokaista kristittyä ei lihassa, vaan uutena luomuksena Kristuksessa (2.Kor.5), pahat puheet livahtavat sydämeemme ja ajan tullen munat puhkeavat ja meillä on negatiivinen ajatus veljeämme vastaan - emmekä edes tiedosta mistä se tulee.

Meidät on kutsuttu siunaamaan toisiamme eikä kiroamaan. Meidät on kutsuttu rauhaan eikä väittelemään. 2.Tim.2:23-26 kehottaa meitä välttämään turhia väittelyjä. Puheemme tulisi olla rakentavaa ja rohkaisevaa (Ef.4:29)

Ef.4:31, 1.Kor.3:3 sekä Gal. 5:20,21 kertovat miten kaikenlainen riitely on lihallisuutta. Jaak.3:14-16 sanoo sitä riivaajien viisaudeksi ja jatkaa: ”Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele. Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.”  1.Kor.13 jatkaa samassa hengessä: ”Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.”

Olen joskus kehottanut raamattukoululaisia lukemaan Asterix ja riidankylväjä –nimisen sarjakuvan. Siinä käy ilmi miten Saatana toimii heittäessään epäilyksiä välillemme.

Valitaan olla Jumalan työtovereita ja sovituksen virkamiehiä. Me Raamattu Puhuu –seurakunnassa haluamme siunata muita seurakuntia. Haluamme opettaa Jumalan Sanan koko taloudenhoitoa, niin kuin Jumalan armosta sen Hänen Sanastaan ymmärrämme.

Meidän ei tarvitse tehdä kompromissia ollaksemme yhtä, kun olemme yhtä pään, Kristuksen kanssa. Olemme yhtä, se on raamatullinen tosiasia (1.Joh.1:7). Voimme olla eri mieltä, mutta olemme saman Isän lapsia.

Lue myös San.6:16-19, Ilm.12:10, 1.Joh.4:1,2, Ef.6:11-, Ps.58, 64

Kirjoittaja p. Antti Koskenpää
(Teksti on lyhennelmä vuoden 2004 Salokannel-lehden nro 3 tekstistä: Oppi pahan puhumisesta)