perjantai 7. huhtikuuta 2017

Uskovalla on varaa odottaa

Kristittyinä me tiedämme että itse asiassa syntiinlankeemuksen vähäisimpiä seuraamuksia oli se, että menetimme onnellisuutemme.
Vielä paljon traagisempaakin tapahtui, mutta myöskin ihmisen onnellisuuden etsintä on ollut jatkuva kamppailu aina sitten Aadamin päivien.
Kristuksen lunastustyö voitti meille kaiken takaisin ja paljon enemmän.
Hänessä meillä on vanhurskautus, pyhitys ja lopulta kirkastuminen.
Selvennetäänpä hieman näitä termejä: vanhurskauttaminen merkitsee Jumalan edessä syyttömäksi julistamista, pyhittyminen Jumalalle erottamista ja kirkastuminen koko persoonallisuuden muuttumista Kristus-keskeiseksi. Viimeksi mainittu vaikuttaa sen, että meistä tulee ”soveltuvia” taivaan iankaikkiseen kirkkauteen. Taivashan ei ainoastaan ole paikka, vaan myöskin olotila. Siellä lunastetut saavat kokea häiriintymätöntä yhteyttä kaikkivaltiaan Jumalan kanssa ja se on sanoinkuvaamaton siunauksen ja onnen tila.

Mutta nyt elämme maailmassa, joka on taivaan ja helvetin välissä. Tärkeintä meille nyt on etsiä Jumalan armoa ja saattaa itsemme vapaaehtoisesti täyteen kuuliaisuuteen Jeesukselle Kristukselle.
Jos teemme näin niin se on myöskin vaikeuksien kutsumista elämäämme tästä karseasti uskoviin suhtautuvasta maailmasta. Kun tähän lisätään sielunvihollisen kiusaukset ja koko elämän ajan kestävä taistelu oman lihamme kanssa, niin on aivan ilmeistä että meidän täytyy lykätä suurimmat nautintomme myöhäisempään, paremmin sopivaan aikaan.

Mitä todellisen uskovan tulisi tehdä tällaisen maailman keskellä?
Etsi Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa. Yritä löytää oikea suhde lähimmäisiisi Jeesuksen kautta. Kunnioita ja korota Jumalaa, voita lihan valta armon ja uskon kuuliaisuuden kautta. Tee elämästäsi yksinkertaista. Ota ristisi, tunne vapaus itsestäsi ja tästä maailmasta ja tiedosta että hän sinut ajallaan korottaa.
Jos teet nämä uskossa, tulet tuntemaan rauhan, mutta se on ymmärryksen ylittävä Jumalan rauha, ilon, mutta se on ylösnousemuksen ilo, ei inhimillinen onnellisuus, joka aina vaatii lihallisia nautintoja.
Nyt meillä on varaa kärsiäkin, armon kautta, jos se on hänen suunnitelmassaan meille, sillä me tiedämme, että meillä on pitkä iankaikkisuus nautittavanamme. Nautintomme tulee olemaan sanoinkuvaamaton, todellinen ja puhdas. Uskovalla, joka vaeltaa Pyhän Hengen täyteydessä on varaa odottaa sitä.

Pastori Matti Himanka