torstai 2. helmikuuta 2017

Ajasta vaari

Saarnaaja sanoo kolmannessa luvussaan, että kaikella on aikansa, Jumalan aika ja meidän suunnitelmamme. Jaak.4:13-17 kehottaa meitä ajattelemaan ja sanomaan: "Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän ja tuon." Eikä siis: "Jos MINÄ tahdon ja Herra elää..."

Ef.5:16 kehottaa meitä ottamaan ajasta vaarin. Englannin kielinen käännös kehottaa meitä lunastamaan aikaa. Mitä se tarkoittaa, että me otamme ajasta vaarin ja lunastamme aikaa, joka Paavalin mukaan on paha?

Heb.2:1 mukaan meidän tulee ottaa vaarin ettemme kulkeudu ohi.

P.Björn sanoi juuri jollain kasetilla, että me emme saa ohi mennyttä aikaa enää takaisin. Se on mennyttä. Joka päivä me kohtaamme ihmisiä; onko se viimeinen kerta kun saamme nähdä tuon ihmisen? Onko ajalla jonka vietän hänen kanssaan iankaikkista merkitystä, vai turhaa ajallista merkitystä?

Jos alan stressata siitä niin en lunasta tuota hetkeä. Mitä siis voin tehdä? Päästää irti ja antaa Jumalan ottaa kontrolli elämästäni ja aikatauluistani. Raamatusta näemme, miten Hän tarvittaessa pysäytti auringon, jopa kiersi hieman kelloa taaksepäin, jotta Israelilla olisi riittävästi aikaa.

Kun astiani on täynnä Jumalan rakkautta ja laupeutta ja hyvyyttä, Sanan vastaanottamisen kautta, virtaa se yli. Maljani on ylitse vuotavainen ja viimeinen katse, viimeinen sana jonka lähimmäiselleni sanon on lunastuksen mukainen.

Jumala ei lähettänyt meitä kaikkeen maailmaan olemaan oikeassa. Hän lähetti meidät sovituksen sanojen kanssa lunastamaan aikaa. Mennään siis kaikkeen maailmaan, julistamaan evankeliumia.

Siunausta kaikille lukijoille
p. Antti Koskenpää
(Salokannel-lehti kesällä 2005)